Kuntosalilla

Jaahas. Ny onkin kuulkaas semmoset päivitykset tulossa, että ei ookkaan viä ikinä ollu moista. Äippä vei meitit eilen kasvattiäippä-Eijan järjestämään Kamunkorven kasvattipäivään. No ei siinä mitään uutta, onhan me niissä käyty ennenkin ja ne on aina kivoja tilaisuuksia nährä paljon tuttuja ja sukulaisia samalla kertaa. Mutta ny olikin ihan uus ja erilainen paikka missä rehvattiin. Nimittäin me jouruttiin kuntosalille!  En tiä luuleeko se kasvatti-äippä että me ollaan niin huanossa kunnossa, että kunnon kohennus olis paikallaan vai mistä moinen, mutta kyllä siä kuulkaas ihan hauskaa oli. Uskokaa tai älkää.
Semmonen koirakuntosali löytyy Vesilahresta, ei ny niin kauheen kaukana täältäkään. Ja tässä päivän kuntoilunsatoa kuvien kera. 
Pete oli sitä mieltä, että viis noista vempeleistä, tää lattia haisee paljon miälenkiintosemmalle. 

Puomin päällä kävelyllä Teuvo.

Ja Oskari, joka malttoi pysähtyä poseerattavaks.

Sitten vähän vaikeempi juttu, tommonen tikapuitten näkönen puomi. Teuvon tyylinäyte.

Ja Oskari samassa puuhassa.

Sit siä oli luala. Se oli semmonen tosi iso lualasto, johonka mahtu tommoset vähä reilummankin kokoset tyypit tosi hyvin. Ainoo huano puali siinä oli vaan se, että se oli tyhjä, eikä siä ees haissu ketulle tai millekkään muulle kivalle otukselle. Mutta siä oli sitten monenlaisia tyylejä suarittaa sitä lualaa.  Tässä ainoo, joka teki ihan täyrellisen lualaston kiarroksen ja syäksyy nyt vauhrilla ulos eli Luna. Kuva ei oo kaksinen, mutta kertoo kaiken oleellisen. 

Tässä Teuvo tulossa pois.

Ja täällä vilkkuu Oskarin silmät.

Toisilla tuli siä tosi kuuma. Tässä Nemo, jolta meinaa kiäli pudota lualaan. 

Ja tässä ehrottomasti paras suaritus kaikista, Mauno. 

Jonka tuli raasu niin kuuma, että lopulta siinä kävi näin: 

Ihan on isänsä poika, vaikka iskä ei tällä kertaa samaa temppua tehnykkään.
Kaiken muun lisäks siä oli pallomeri. Eli tässä tapauksessa semmonen laatikko, missä oli karmeen paljon palloja ja siältä pallojen seasta piti ettiä nameja. Se oli aluks vähä pelottava paikka monenkin miälestä, mutta kyllä ne namit lopulta vei voiton. Kaikkein innokkain kroolaaja taisi olla Luna, vaikka poikansa Nuga ei kyllä jäänyt yhtään huanommaks. Nuga oli muuten ainoo, joka innostui varastamaan sieltä palloja. 

Tässä meitin tyylinäytteet. Ekaks mää koitan tollain ihan varovasti laskeutua sinne.

Ja sitten Oskari. Se tykkäs tosta jutusta kyllä paljon enemmän kun mää, mutta siinä liänee syynä sen ahne luanne. 

Sit siä oli semmosia älypelejä, joita sai pelata. Tässä Ukon tylinäyte.

Ja tommosia hassuja piikkimattoja, joitten päällä voi esimerkiks seistä. Tässä Riemun tyylipuhras suoritus.

Että semmonen paikka. Kivaa oli vekottimia kokeilla ja tuttuja tavata. Iso kiitos Eijalle kun mahrollisti meitille tämmösenkin lystin. Ei äippä meittiä yksin tommoseen olis ees osannu viärä.
Ja lopuks viä yks ihan huippu uutinen. Yks ton Oskarin pennuista, Mahottoman Tehokas Tara oli viikonloppuna näyttelymatkalla Ruattissa. Ja sillä oli siältä kotiin tuamisina ruattin valiotitteli! Ihan huikeeta. Paljon onnea Tara!