lauantai 22. maaliskuuta 2014

Poseerauksia Jämijärven näyttelyssä

Äippä kävi tänään kattelemassa Jämijärven näyttelyssä. Se ei suastunu ottaan meittiä kumpaakaan mukaan.  Se ei oo koskaan ennen lähteny tollain näyttelyyn VAAN katteleen. Siis ihan älytöntä. Se on vissiin pimahtanu lopullisesti. 
No, oli siä sentään meitin sukulaisista aikas erustava joukko koolla, tosin menestys ei tänään päätä huimannu. Mutta tässä kuvakooste näistä sukulaisista tänään kehässä ja sen lairalla.
Ihan ekaks tämmönen piäni miäs. 
 Tää on kuulkaas meikäläisen tyttärenpoika! Elikkäs Mimin poika Rico. Se oli kuulemma niiiin ihana vauva vauvakarvoineen kaikkineen. Kuulemma muistutti meikäläistä tosi paljon, ihan kaikella tapaa. 

 Tuamarille se ainaskin osas poseerata. Kattokaa vaikka.

Muuten Rico sai ihan hyvän arvostelun, mutta painoo pitäs vähän tiputtaa. Kp jäi saamatta, mutta oli se silti paras pentu. Jätetään mainittematta, että oli ainoo. 
Sit siä oli systerin poika Ukko. Se erusti parhaiten meikäläisistä ja oli paras uros nelonen. Ja poseerata sekin osaa.
Ja sitte siä oli se mun pualisysteri Armi.
Ja sen laps Ansa.
Oli siä ton velipoijankin sukulaisia muutama paikalla. Senkin systerin plikka Luna oli erustamassa.
Ja Lunan poika Nuga.

Juuri vasepookissa olleen tiaron mukaan mun lapsukainen Tara on tänään kisannu ulkomailla Riikassa ja ollu siällä roppi!!! Ja samalla siitä tuli LV MVA ja LVW-14!!!! Ihan huippu tytsy! 
Super suuret onnittelut Taralle ja Anniinalle vielä tätäkin kautta!!!!! Iskä on ihan super ylpee! 

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Talvee tai kevättä tai jotain

Tää on ollu aikas eriskummallinen talvi. Väliin ei oikein tiä, että onko talvi vai sittenkin syksy vai sittenkin kevät vai mikä ihme ny on? Ku väliin sataa vettä sitten lunta tai räntää tai sitten on kuraa. Ja just kun paikat kuivaa niin taas ne sateet alkaa alusta. Aurinkoo ei oo paljoo näkyny ja jatkuvasti on harmaata tai pimeetä. Tosin ny on pakko myäntää, että alkaa oleen jo aikas valosaa, varsinkin aamusin, mutta illalla on silti ihan pilkkopimeetä kun käyrään iltalenkillä. Äippä kulkee ottalamppu päässä, että se näkee missä me mennään ja ettei toi nappula mätä naamaansa mitään eriskummallisuuksia.
Meno on muuten ollu ihan normirauhallista ja tylsää. Toi nappula pääsi mejäileenkin viime viikolla kun se pongas vanhan jäljen mettästä ja äippä lähti testaan, että kuinka se sitä menee. Ja hyvin se oli menny, vaikka osan matkaa oli mettässä ollu vähä luntakin. Harjotukset kuulemma jatkuu kunhan nää lumet taas sulaa. Sille on vähä lupailtu kokeeseenkin menoo, mutta saas nährä kuinka käy.
Viime viikolla koitettiin vähä myyrästystäkin, mutta sevverran oli maa jäässä, ettei oikein tuloksellista ollu se homma. Tässä kuva viime talvelta.

Ja viime viikolta.

Ja musta kans ensin viime talvelta.

Ja sit viime viikolta.

Pikkusen on erilainen tunnelma.