maanantai 2. elokuuta 2021

 Erellisestä päivityksestä onkin päässy viärähtään aikaa. Mutta eipä meille mitään ihmeempiä kuulu. Kesä on ollu ihan super kuuma. Suarastaan kamalan kuuma. Äippä ei oo paljoo päästäny meittiä pihalle keskellä päivää. Aamusin on vähä päästy tarhaan ja iltasin, mutta muuten se on pitäny meitit visusti sisällä. Toki se ei oo kyllä haitannu yhtään, koska ei siä pihalla oo jaksanu olla. Sisällä on ollu ees vähän vilposempaa. Tota rääpälettä ne on ton "pikku ihmisen" kanssa välillä koittanu viärä uimaan, mutta ei se oo suastunu erelleenkään muuta kun vaivasesti vattakarvat kasteleen.


Pääsääntösesti ollaan oltu kesä kotona. Eikä liikoja viaraitakaan oo erelleenkään käyny tän ihme tauti jutun takia. Vaikka hyvinhän tähän on jo tottunu. Ei haittaa meittiä ollenkaan. Näyttelyitä on ny alkanu oleen ja niihin äippä kovasti hinkuis ton rääpäleen kanssa, mutta koska se on sitä miältä, että se haluaa sille ensin jokku riittävät koetulokset ja niitä voi yrittää seuraavaks vasta syksyllä niin ei ne oo sitten niihinkään lähteneet.

Vähän käytiin joku aika sitten ajeleen pitkin poikin suamee ja tässä kuvia sieltä ja täältä.

Kolilla käytiin kattoon kansallismaisemaa. Mää matkustin sinne ylös äipän kanssa semmosella näköalahissillä.




Koitelinkoskella oli aika vähän vettä, mutta hiano paikka sekin oli.



Ton rääpäleen tarvii aina jokapaikassa olla aukomassa päätään. Niin tuallakin.




Autin padolla sentään meni vettä.



Välillä piti huiliakin. Hei eihän se äippä haittaa, että nukun tässä sun paikalla? ;)


Toi rääpäle sentään jätti tilaa muillekkin.


Käytiin me vähän merituuliakin haistelemassa jossainpäin rannikkoa.


Ja toi rääpäle kävi vilkasemassa tulevia syksyn jahtimaastojansa.


Joku haju siältä jo tuli nenään.

Noilla retkillä on aina tosi mukava käyrä, mutta kyllä on kiva tulla takasin kotio. Äippä nauro mulle kun en meinannu millään saara tehtyä sopivaa petiä ittelleni.


Ja huom. Noi on normaalisti kaikki eripuolilla eteisen lattiaa. Lopulta totesin, että kai se on vaan paree mennä tänne vanhaan hyvään punkkaan maate. :)



maanantai 17. toukokuuta 2021

Topi 3 vee

 Tolla rääpäleellä on tänään synttärit. Se täyttää kolme.

Äippä anto sille heti aamulla lahjaks vinkun.


Se meni sen kanssa pöyrän alle hetkeks. 

Pian se unohti sen lelun ja hetken päästä äippä anto sille viälä pallon.


Senkin kanssa se meni hetkeks pöyrän alle. Ja sitten se jätti ne molemmat lelut sinne. Se ei nääs aamulla kerinny leikkiin kun se vartos, että koulutaksi menee ohi. Kun sen haukkumisesta saa tiätty palkan. Mutta tänä aamuna kävikin huano tsäkä. Taksi ei tullu ollenkaan. Mutta ei se kyllä palannu leikkiin noilla uusilla leluillakaan.

Mää vein sen pallon siltä päivällä. Ja illallakin.

Toi "pikku ihminen" halus ottaa siitä synttärikuvia, joten tässä muutama otos.





Sai se tiätty kakunkin. Mullekin tarjottiin nakkia, mutta en hualinu. Yäk.

Mutta toi on ihan tyhmää, että ensin pitäis poseerata kakun viäressä. Musta ei semmosia kuvia oo onnistuttu napsiin. Eikä onnistuta. Tollakin meinas tehrä tiukkaa. Sen tartti kattella ihan muualle, ettei olis kakku viäny voittoo. Mutta sai se sitten lopuks sen syärä.




torstai 6. toukokuuta 2021

Kevät juttuja

 Nyt on kaikki loputkin lumet sulaneet, eikä enää oo pelkoo kurastumisesta. Paitti, että tänä aamuna oli ihan reilusti lunta maassa kun ekan kerran käytiin pihalla. Mutta säästyttin silti pesulta. Ja itseasiassa, vaikka lumien sulamisesta on jo aikaa niin silti toi rääpäle onnistu kurastaan ittensä yhrellä mettälenkillä ja pääsi pesulle. 


Mutta se onkin semmonen kuraiivari. Aina ravassa.

Äippä kävi ton "pikku ihmisen" kanssa yhtenä päivänä kattomassa tommosia:





Ihan hirveitä. Onneks äippä on luvannu, että meille ei tuu enää tommosia mun riasaks. Ja sitäpaitti noillakin on kaikilla jo omat korit.

Toi "pikku ihminen" halus taas ottaa meitistä yhteiskuvan.


Se meinas myäskin, että me tarvittas tonne tarhaan uusia leluja. Ja hankkikin sitten niitä. Mää "leikin" hetken aikaa muaron vuaks niillä, mutta en mää pihalla tommosista tykkää.



Ja toi rääpälekin tykkää miäluummin kanniskella, leikkiä ja pureskella kaikenlaisilla kepeillä, mitä se repii millon mistäkin.



Mitään sen kummempia ei tänne meitin kulmille kuulu. Pikku hiljaa aletaan orotteleen kesää ja lämpöä.

sunnuntai 4. huhtikuuta 2021

Pääsiäinen

Lumet on pikku hiljaa sulaneet ja talvi alkaa oleen ohitte. Se on ihan hitsin hyvä juttu, koska paikat alkaa vähitellen oleen kuivia, eikä kokoajan ulkona käynnin jälkeen tarvi pelätä suihkuun joutumista. 
Aurinko paistaa jo tosi paljon ja varsinkin sisälle ihanan lämpösesti.



Meillä on onneks monta pehmeetä, mukavaa paikkaa, missä voi paistatella aurinkossa.

Toi "pikku ihminen" halus kerran ottaa meitistä kuvan kaikien meijän lelujen kanssa.


En tiä, voiko toi määrä oikeesti pitää paikkaansa, koska ei niitä näyttäs olevan tommosta määrää. Osa noista on tiätty vähän viallisia, mutta ei se tahtia haittaa sillon kun iskee leikkiviilis. :)

Tässä tuareet otokset meitistä pihalta parin päivän takaa.



Ja sitten vanhan kuvan myätä viälä pääsiäis toivotus kaikille! 



sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Onnistuneet synttärit

 Viimeks lupasin kertoo, kuinka kävi synttärilahjojen ja kakun kanssa. No hyvin kävi. 👍 

Äippä paisto mulle jo aamusta kananmunan aamupalaks ja pitkin päivää sain herkkuja (tosin saan mää niitä muutenkin). Iltapäivällä kun toi "pikku ihminen" tuli kotio, sain vihrosta viimein synttärikakkuni.  Lättyjä ja nakkia. Nam.


Ja söinkin ihan kaiken. 

Päivällä olin jo saanu synttärilahjaks pallon.


Ja illalla sain viälä lisää lahjoja kun sain tommosen hianon pötkylän. 


Sen kanssa on eri kiva painia. Toi rääpäle meinaa varastaa sen multa koko ajan ja syärä sen sisältä  vinkun, mutta äippä on ottanu sen siltä aina pois ja pitää sitä välillä jäähyllä, ettei se tuhois sitä. Sillä on joku kumma viätti, että sen tarttee aina tuhota kaikki vinkuvat jutut. Ja sen jälkeen se tyhjää ne vanusta. Pöljä. 

Tänä viikonloppuna on pitkästä aikaa ollu tosi hianot ulkoilukelit. Määkin oon ollu tarhassa juaksemassa.


Tässä oli hetken aikaa semmoset hanket, että äippä ei päästäny eres tota rääpälettä tarhaan, ettei se kolo jalkojansa. Hanki oli torella terävää. Pelkästänsä tiälläkin oli kurja kävellä saati sitten hankessa. Eres tarpeilleen ei voinu mennä hankeen kun se sattu. Onneks toi aurinko lämmitti lumen pehmeeks ja pystyy taas oleen normaalisti pihalla. 

Toi rääpäle on haukkunu lintuja.


Kiusannu mua.


Kaivanu millon missäkin paikassa ja asennossa.


On se aina välillä hetken seissy paikoillaankin ennenkö se on syäksyny kohti uusia juttuja.



Ollaan me hetkellisesti oltu yhressäkin paikoillaan.


Mää oon muuten ottanu ihan rauhallisesti, paitsi jos on tarvinnu komentaaa tota rääpälettä tai haukkua ohikulkijoita.