Kakkua ei oo viä annettu, mutta lahjan mää jo sain. Se on melkein samanlainen superhiano vinku, minkä joulupukkikin mulle jo toi. Tässä tuaretta kuvasatoo musta ja lahjasta.
Mutta väsyy sitä lopulta armottoman riahumisen päätteeks paremmatkin. Tosin ihan vaan hetkeks. Ja sitten puuha jatkuu taas.
Paljon onnee myäs systeri Tyynelle ja velipojille!