sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Mätsäriurakointia

Surkeasta kelistä hualimatta tänään on ulkoiltu urakalla. Tai mää oon. Toi nappula on saanu relata kotona.
Nuarin noista meitin pikku ihmisistä on äipälle puhunu jo jonkun aikaa, että se haluais mennä mätsäriin meitin kans. Viimein se pongas tästä läheltä yhren ja sitten se alko harjotuttaan meittiä molempia. Mut valikoitiin sitte sopivaks "uhriks" kun toi nappula on sevverran painava, että sitä ei kaikki jaksa nostaa pöyrälle.
Ekassa erässä mää voitin vastustajani, jonku piiklen ja sain punasen nauhan.
Sitten oli vastassa vähä enempi kavereita, ihan pentua ja vanhaa mummoo. Mummo vei voiton ja siinä mää jäin neljänneks, mutta sain silti ruusukkeen.
Samalle päivälle sattu tohon naapuri kaupunkiin kans mätsäri ja kun se alko vasta myähemmin niin mehän suunnattiin viä sinne.
Siällä mulla oli vastassa tommonen sylikoira.
Joka kyllä sitte voitti mut, mutta ei se haitannu. Päästiin nopeempaa uusiks kehään ja pois siältä kylmästä ja märästä palelemasta. Seuraavalla kiarroksella vastassa oli mm. tämmönen kaveri:
Ja oli siä muutama muukin. Mää pääryin lopulta sinisten kolmoseks ja sain kunnon palkintopussin. Mm. ruusuke, lahjakortti, luita ja heijastinliivi.
Että semmonen päivä tänään.

torstai 16. huhtikuuta 2015

Pentuja

Koska uutiset oli sevverran positiivisia niin päätin kertoo siitä mun leikkikaverista vähä lisää. 
Sen nimi on ensinnäkin Ellu eli virallisemmin Celoco Gertrud. Ja siitä tuli mun uus tyttöystävä. Tai oikeestaan siitä tulee mun seuraavien lapsieni äiti. 
Meillä oli tosi kivaa sen kanssa. Me mm. juastiin kilpaa.
Tanssittiin. 

Ja vähä hempeiltiinki. 



Ellu on oikeen ihana tyttönen. Mimmi just mun makuun.
Pentujen pitäs syntyä joskus toukokuun puolivälissä ja niitä voi kysellä Ellun kasvattiäippä Sarilta.

Ja tänään täyttää vuasia mun aikasemmatkin lapseni. Hurjan paljon onnee jo neljä vuatta täyttäville Mahottomille tenaville!!!  

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Puutarhahommissa

Kelit on alkanu oleen sevverran keväisiä, että meitin äippäkin on lähteny pihahommiin. Ja sehän taas tiätää sitä, että myäskin me ollaan mukana pihahommissa. Molemmat omilla tavoillamme.
Ekaks leikattiin omenapuita. Tai siis mää otin aurinkoo ja haistelin keväisiä tuulahruksia.

Ja sitten taas toi nappula... No, välillä se söi risuja.
Sitten se haukku tota mönkijää, vaikka se ei ees ollu käynnissä, eikä liikkunu mihinkään. Puri renkaaseen ja lokasuojaan ja rikko lopulta penkinkin sille rähjätessään. 
Ja sitten se söi taas oksia.

Kunnes sille kävi TAAS ohrasesti ja tommonen tikku juuttu poikittain sen kitalakeen. Taas kerran.

Onneks äippä oli viäressä ja otti sen pois, taas kerran. Pöljä. Se ei varmaan ikinä opi.
Sitten ollaan vahrittu haravoimista. Vähän kaivuu hommissa on tarvinnu olla ja ihan vaan nautittu kelistä. Tai siis mää oon nauttinu. 



Toi nappula taas, on vaellellu paikasta toiseen päättömänä.


Nii ja syäny risuja. 

Mutta väliin otetaan ihan rauhallisesti ja nautitaan aurinkosta.