Vappua!

Tässä munkkien syönnin välissä pieni kertaus menneestä viikosta. Äippä kyni mut melkein kaljuks.  Viätä siinä sitte hyvää koiranpäivää. Ei onnistu. Ennen ja jälkeen kuvat tulossa jahka kunnollinen jälkeen kuva on otettu.
Täysikuuta ja jotain ihme pimennystä ihailtiin yks ilta.

Toi kuu valasi niin hianosti, että ei meinaa saara nukutuks kun näkee pihalle niin hianosti. Ja pupujusseja on riittäny. 
Viikonloppuna meillä kävi sukulaisia kylässä kun mun systerin, Tyynen plikka Ulpu kävi reenaamassa mejäilyä. Sillä on kyllä ainesta siihenkin lajiin. Hianosti se meni oman jälkensä.
Sillä oli mukana oma henkivartijaki, joku Näätä.

Ei se kyllä pysyny Ulpun perässä.

Ulpu löysi meitin tarhasta, yllätys yllätys, hyvän juama-/uimapaikankin. 

Sit kun sen henkivartija viätiin pois niin mekin päästiin moikkaan sitä.

Väliin oli vauhtia niin, että hitaampia saattas heikottaa, mutta ei tiätty meittiä. Mutta suurimman osan ajasta se viätti kuitenkin näin:

Haukkuen aitaa.  Leiki siinä ny sitte semmosen kanssa. Tosin toi nappula kyllä keksi silti hommia. Se löysi viimeinkin naisen, joka ei pistäny hanttiin yhtään.  Ja toihan käyttää tilanteet hyväks. 

Vappua  viätetään varmaan ihan normisti tässä kotona, mutta piiitkästä aikaa viikonlopulle on tiarossa menoja. Mulle ja iskälle mejäkoetta ja tolle nappulalle ja äipälle näyttelyä. Niistä sitten lisää myähemmin. Äippä kyllä on sitä miältä, että ei jää jälkipolville paljon positiivista kerrottavaa kummankaan menoista.  Väliäköhällä, kuhan muuten on kivaa. Ja mulla ainaskin on. Ja eiköhän toi nappulaki jotain tytteleitä siä pääse katteleen.

Mukavaa ja munkikasta vappua!