Vaikka mitä

Viime viikkoina ja aikoina onkin taas ollu kaikennäköstä puuhaa. Mää oon pari kertaa käyny antamassa virka-apua, mutta laihoin tuloksin, mitään ei oo löytyny. Tai hyvä tiätty elukoitten kannalta, että ei oo sattunu, mutta huano mun kannalta kun ei oo ollukkaan mitään löyrettävää.
Toi rääpäle pääsi vasaani jahtiin kun iskä hommas sille pari omaa vasaania kun ei noita mettälintuja oo meiltäpäin sille löytyny. Molemmat vasaanit se löysi ja haukku mallikelposesti.

Äippä on halunnu saara mulle semmoset isot palkintoruusukkeet mun valiotitteleiren kunniaks jo monta vuatta, mutta se ei oo raaskinu ostaa semmosia. Ny se löysi täältä internetistä semmosen virman kun Ruusuke Studio, joka tekee semmosia ruusukkeita ja se tilas mulle molemmat valioruusukkeet. Ne tuli sopivasti, vähän niinku synttärilahjaks mulle.

On ne kyllä hianot, vaikka ei ihan oikeenlaiset ookkaan.
Toi rääpäle kävi viikonloppuna Jämijärvellä näytelmissä hankkimassa ittellensä uusia ruusukkeita ja pokaaleja. Lauantaina siällä oli erikoisnäyttely ja kelikin oli erikoisen kamala. Onneks mää sain olla kotona sisällä, lämpösessä ja kuivassa. Siällä Jämillä oli koko päivän satanu vettä ja lopulta luntakin. Äippä oli ihan litimärkä kun se tuli kotio. Tuamaroittemassa siällä oli Hannu Talvi ja se saneli tosta rääpäleestä seuraavaa:
Valkoinen kellertävin läiskin 6/4. Hyvä koko & mittasuhteet. Oikeamuotoinen, vielä hieman kevyt pää. Tiivis, jäntevä runko. Kokoon riittävä raajaluusto & kulmaukset. Karkea peitinkarva. Riittävä pohjavilla. Hyvä hännänkanto. Miellyttävä luonne. Erinomainen liike. ERI1 SA PU1 SERT VSP

Roppikuvasta näkee aavistuksen surkeasta kelin laarusta. Vasemmalla meijän rääpäle ja oikealla ROP Murtsukan Viima. Tosi kiva tytteli kuulemma.
Tässä viä kotona otettu pokaalikuva.

Sunnuntaina olikin sitten hiano päivä niin kelin kun tulostenkin suhteen. Aurinko paisto, Pekka Teini tuamaroi ja toi rääpäle oli roppi. Ja sai pari uutta pystiä erellisten jatkoks. Äippä oli ihan myyty tosta tuamarista. Sen miälestä se oli kaikista paras tuamari, mitä se on ikinä tavannu. Oli kuulemma mukava esittäjälle ja koirille ihan erityisen mukava. Ton rääpäleen se onnistu mittaan niin, että se ei ollu ees huamannu, että se oli mitattu. 45 cm oli mittauksen tulos. Tuamari oli tuumannu äipälle ennen mittausta, että olisko 46 cm? Vähän meni arvio piäleen. Tämmöstä se saneli tosta:
Väri valkoinen kookkain ruskein merkein.Hyvä rakenne, hyvät kulmaukset. Hieman kevyt kuono osa. Hyvä pään profiili. Hyvä pitkä kaula. Erinomaiset kulmaukset. Hyvä asentoinen häntä. Hyvä turkki. Hyvä käytös. ERI1 SA PU1 SERT ROP

Vasemmalla rääpäle ja oikealla VSP Joutsenvaaran Tunturintähti.
Tässä viälä pystikuva paikanpäällä.

Ja kotona koko viikonlopun saaliin kanssa.

On kai se myännettävä, että se on rotunsa aika erinomanen yksilö kun se noita pystejä ja ruusukkeita kerää, mutta osaa se kyllä olla ärsyttäväkin.
Koska eilen oli mun synttäripäivä niin me käytiin äipän kanssa iltapäivällä laatuaikalenkillä ihan kaksin. Mää sain pitkästä aikaa päättää, että mihinkä mentiin ja äippä vaan seuras perässä. Osan matkaa mentiin mettässäkin. Siällä on ny tänä talvena ollu hyvä kulkee kun ei oo lunta.

Mää sain tolta "pikku ihmiseltä" synttärilahjaks ykssarvismökkylän. Ja toi rääpäle sai siltä samanlaisen siitä ropista.

Ja molemmat on viä ihan ehjiä. 😃