Tallessa ollaan, vaikka meitistä ei oo pitkään aikaan kuulunukkaan mitään. Ei vaan oo ollu mitään ihmeellistä kerrottavaa. Kotona ollaan pääasiassa oltu. Välillä pirellään kuumaa ja hellettä ja sitten taas kylmää ja saretta. Erelleen ootellaan sitä mun toista valiotitteliä vahvistettavaks. Saas nährä kuinka kauan se viä kestää. Ei luulis niin yksinkertasen asian viävän noin kauan aikaa.
Äippä ei oo kauheesti kuvannu meittiä, mutta äskön kun otiin pihalla niin se kunnostautu ja vilmas meittiä. Ja tässä vähä tuloksia. Ensin vähä poseerausta. Ekaks tiätty mää ja sitten toi nappula.
Näin me yleensä viätetään aikaamme. Mää tarkkailen maailmaa tualta korkeuksista.
Ja toi nappula touhuaa kaikkee muuta., kuten kaivaa.
Tai juaksee yksinään.
Tai syä ruahoo.
Se on ihan mahroton syämään tota ruahoo. Ja aina sama juttu kun se pääsee pihalle. Ja lopputuatos toisesta päästä onkin sitte varsin venuvaa ja pitkää.
No kyllä se joskus siältä ruahojen seasta jotain luulee näkevänsäkkin.
Kyllä me väliin yhressäki riahutaan.
Ja lopuks juaraan.
Viä pari päivää ja sitte on juhannus. Herkkujuhla.
Makkaraa, rosvopaistia, lihaa, lättyjä ja kaikkee muuta hyvää. Sitä orotellessa.
Herkullista Juhannusta!
Voi, mitä puuhakuvia :) Meillä syövät kans ruohoa, mutta oksentavat sitten... Leppoisaa juhannusta teille kaikille!
VastaaPoistaOskari syö ruohoa ihan himoonsa kaiken aikaa kun on pihalla. Ihan sillä mallilla, että sillä olis karsee nälkä koko ajan. Ja se ei silti oksenna sitä ikinä. Kaikki tulee pitkänä sulamattomana naruna toisesta päästä aikanaan pihalle. Teuvo taas oksentaa käytännössä kaiken ruohon mitä se syö. Mutta se ei sitä yleensä mussuta. Melkein jos Teuvo syö ruohoa niin siitä näkee, että se syö sitä vaan sen takia, että sillä on jostain syystä huono olo ja pitäs saada oksentaa. Ne on tossakin asiassa ihan niinku yö ja päivä. :)
VastaaPoista