tiistai 5. helmikuuta 2013

Kuulumisia

Täällä on jatkettu rauhallisissa, jahdittomissa merkeissä. Se taas tiätää pelkkää tylsää oleilemista ja tavallisia lenkkejä äipän kanssa.  Mettään ei oo lähretty lenkille kun lunta on aina vaan niin paljo ja pellolla hanki kantaa oikeestaan vaan mua. Toi nappula painaa sevverran paljo äipästä puhumattakaan, että ne uppoo tämän tästä. 
Äippä on ny sitä miältä, että sen tarttis löytää mua varten joku lato, minkä alla olis elämää ja sit se tilais kuulemma tuamariserän paikalle. Harmi vaan, että nää meitin lähilarot näyttäs olevan asumattomia. Tai ei me ainaskaan äipän kans löyretty mitään ku paria käytiin ympäri kiärtämässä.
Eilen se käytti meitit eläinlääkärissäki uusimassa jokku rapies piikit, jokka pitää meitin tapauksessa kuulemma uusia joka vuasi. Ei sen ekaks kuulemma pitäny tolle nappulalle sitä ottaa, mutta ku sekin ny on päässy tua lualassa käymään niin se päätti senkin ny sitte uusia, vähä niinku varmuuren vuaks jos se sinne viä jatkossa pääsee tai menee.
Se eläinlääkäritäti oli tosi mukava täti, mutta se piikki kyllä sattu.  Mun tartti ihan kiljasta kun se kirpas. Eikä yhtään auttanu, että se täti oli kyllä etukäteen varottanu siitä sattumisesta. Toi nappula ei tainnu ees huamata sitä pistosta kun sillä on se super paksu nahka. Ja sitäpaitti se on lihonukkin, vaikka se kyllä tiärettiinkin jo etukäteen. Sille näytti vaaka 10,9 kiloo ja mulle jo vakilukemat 7,3 kiloo. Ei se lääkäritäti tosta karvaläjästä mitään lihomista huamannu, mutta äippä on huamannu. Puali kiloo siitä pitäs kuulemma saara laihrutettua pois sano äippä. Siinä sitä onkin urakkaa. Onnee vaan yritykselle. 
Se täti anto tolle karvaläjälle jotain lääkerasvaaki ja käski kiatoo pumpulia ja sirettä päälle. Arvakkaas vaan kuinka siinä kävi? Se on jo joskus aikoja sitten vissiin kolonu toista etutassuansa ja eikä se oo parantunu ku se aina nualee sitä. Äippä on siihen kaikennäkösiä tököttejä koittanu laittaa, että se jättäis sen rauhaan, mutta huanolla menestyksellä. Eilen illalla kun ne sitte iskän kans rasvas ja paketoitti sen tassun niin iskä katto kellosta aikaa ja se oli vajaa minuutti kun se oli repiny sen käärön pois.  Ja sen siteen piti apteekin serän mukaan olla senverran pahan makusta, että sitä ei tee miäli syärä.
Että semmosia tällä kertaa. Tässä viä uunituareet kuvat meitistä. Mun komeuresta.
Ja ton nappulan karvoista.

4 kommenttia:

  1. Meirän suku taitaa olla vähä semmosta traamakviiniä (äipän mukaa), ku tätiski tarttee aina vähä kiljua, ku jotai lääkäris tehrää ;-)

    Meitinki nappulalla oli etuvarpis joku aika sitte jotai onkelmaa. Se tartti siihe antipijootit ja semmottia monitoimikorvatippoja. Sillä pysy kyä jonki aikaa äipän ostama vavvansukka, ku se oli kunnolla teipattuna. Pihalla tartti pitää tossua ja se ei sitte pysynykkä montaa metriä.

    VastaaPoista
  2. Tommosiin pieniin ruhjeisiin eri hyvä salva on semmonen hunaja-voide, sen nimi on Vetramil, ja se on siis hunaja pohjanen eikä sisällä mitään myrkkyjä. Siinä on jotain yrttejä, että maistuis pahalle, että koirat eivät nuole sitä pois, mutta arvakkaa vaan kuinka Mimin kanssa kävi?!?! Se on ihan rasva-hullu ja lutkuttaa kaiken pois heti, mun käsivoiteista lähtien...oikein kyttää jos levitän jotain kosteusvoidetta ja kieli lipoo ilmaa!!

    Meidän eläilääkäri määräsi tuota Vetramil´iä Mimille, kun sillä oli tuossa jokunen aika sitten navan kohdalla semmoinen punottava kohta. Viikon ajan kahdesti päivässä tuota Vetramilia, niin parani. Lekuri sanoi, että se on todella tehokas kaikenlaisiin ruhjeisiin, pikku tulehsuksiin ja hiertymiin. Eikä ollut pahan kallista, jotain alle 15 € pikku tuubi.

    Ihana karva-Ossi <3 Mimi muistuttaa kyllä niin paljon isukkiaan, nassusta tunnistaa kyllä että on iskän tyttö! Mimillä on nyt vaan melko lailla vähemmän karvaa, kun on ns. "näyttelykunnossa". Lähdetään ensi viikonloppuna Viroon pariin näyttelyyn.

    VastaaPoista
  3. Samahan se on meilläki, kaikki rasvat yms. nuallaan heti pois. Ja äipän käsi, jalka ja mikkä liä muukkin rasvat lähtee samantein parempiin suihin. :D
    Onneks ny on parina päivänä antanu sen tassun olla suht rauhassa siltä nualemiselta ja äippä tossa jo meinaskin, että kattoo josko se paranis kuiteskin ilman sitä rasvaa. Noi piku ihmiset jo naureskelee, että sille pitää pistää semmonen ämpäri päähän, että jättää sen tassun rauhaan. Tosin mää veikkaan, että sitte se vasta sekooki jos sille semmosia jourutaan asentaan. :D
    Onnee Mimile näyttelyihin. Piretään peukut pystyssä!

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa tutulta, kun tassukääre lähtee jalasta alta nanosekunnin :D Pikaista paranemista Ossille! Teukka onkin nyt hyvässä karvassa. Meillä on Nuga seuraava trimmattava...

    VastaaPoista