Sinne jäi joulu ja taas alko uusi vuasi. Joulupukki toi meille molemmille monta pakettia, mutta alun jälkeen mua ei oo paljookaan ne pukin tuamat jutut kiinnostanu. Musta oli kyllä kiva aukasta niitä paketteja.
Tostakin isosta paketista tuli tommonen possu, mutta ei se tosiaan oo mua aaton jälkeen kiinnostanu yhtään.
Kun sain omat paketit aukastua olisin aukassu muittenkin paketit, mutta eivät antaneet. Tylsimykset. 😞
Aattoiltana toi rääpäle varasti mun toisen uuren leluni.
Mutta kostoks mää veinkin sen uuren lelun.
No sai sekin sillä sitten myähemmin leikkiä.
Samaten kun sen toisella uurella lelulla.
Ny noi lelut onkin jo vähä kärsineitä. Sonnilta puuttuu jalat, porolta on melkein narut poikki, renkaan narut on auki, possulta puuttuu silmä ja äippä on ommellukkin sitä jo pariin kertaan..... Plus useampi muu lelu, mitkä toi rääpäle on tässä joulun jälkeen taas tuhonnu. Se on kyllä ihmeellinen lelutuholainen. Kaikki täytyy saara tuhottua, keinolla millä hyvänsä. Mummi teki sille ihan omia, ekstra kovaan käyttöön tarkotettuja lelujakin, mutta niistäkin se on saanu osan jo tuhottua. Äippä kyllä sano, että parempi, että tuhoo luvallisia leluja kun jotain semmosta, mihinkä ei saa koskee. Tottahan tiätty sekin. Sanomista siitäkin vaan tulis jos kenkiä tms. pistelis päivästä toiseen poskeensa.
Mua se on alkanu kiusaan entistä enemmän. Koittaa saamari napata hännästä tai jalasta kiinni ja lätkii tassulla millon mihinkäkin.
Ja sitten se tulee uliseen korvan juureen. Pakko sille on välillä sanoo vähän kovemmin, mutta ei se vaan tahro uskoo. Ihme jääräpää.
Äippä on käyttäny mua viälä uurestaankin siällä hiaroja tätillä, mistä jossain vaiheessa mainittin. Äipän miälestä ne oli torella hyviä ja tarpeellisia käyntejä. Se on jo ehtiny harmitteleen, että ei tajunnu viärä mua aikasemmin sinne. Oon kuulemma ny paljo vetreempi. Pakko kai ittekkin myäntää, mutta oli se aikas mukavaa hommaa alun jälkeen. Äippä lupas, että se käyttää mua jatkossakin siällä aina sillon tällön, ettei enää pääse tuleen mitään jumeja. Viimeks se otti musta muutaman kuvankin siällä, mutta ei niistä oikein tullu kauheen julkasukelposia, mutta jos ny ees malliks yks.
Olis ehkä kannattanu ottaa kuvaa sillon kun mun naama olis näyttäny äippää kohti. Vaikka olis se saattanu epäonnistua niissäkin. Se kyllä kuvaa paljo, mutta tossa laarussa on aikalailla toivomisen varaa. 😎
Ton rääpäleen kanssa ne kävi viikko sitten vaihteeks mätsärissä. Tällä kertaa siältä ei oo sen enempää kerrottavaa. Hyvää harjotusta kuulemma vaan. Muutaman viikon päästä se pääsee taas tosi toimiin kun joutuu ihan oikeisiin näytelmiin. Pentuluakkaan kylläkin kun ikä ei viälä riitä muualle, mutta kuitenkin. Onneks mun ei tartte enää semmosiin lähtee.
Pitkästä aikaa aurinkokin on näyttäytyny meilläpäin. Siinä on ihana maata.
Ja ulkoilla.
