Kuulumisia

Täällä on jatkettu rauhallisissa, jahdittomissa merkeissä. Se taas tiätää pelkkää tylsää oleilemista ja tavallisia lenkkejä äipän kanssa.  Mettään ei oo lähretty lenkille kun lunta on aina vaan niin paljo ja pellolla hanki kantaa oikeestaan vaan mua. Toi nappula painaa sevverran paljo äipästä puhumattakaan, että ne uppoo tämän tästä. 
Äippä on ny sitä miältä, että sen tarttis löytää mua varten joku lato, minkä alla olis elämää ja sit se tilais kuulemma tuamariserän paikalle. Harmi vaan, että nää meitin lähilarot näyttäs olevan asumattomia. Tai ei me ainaskaan äipän kans löyretty mitään ku paria käytiin ympäri kiärtämässä.
Eilen se käytti meitit eläinlääkärissäki uusimassa jokku rapies piikit, jokka pitää meitin tapauksessa kuulemma uusia joka vuasi. Ei sen ekaks kuulemma pitäny tolle nappulalle sitä ottaa, mutta ku sekin ny on päässy tua lualassa käymään niin se päätti senkin ny sitte uusia, vähä niinku varmuuren vuaks jos se sinne viä jatkossa pääsee tai menee.
Se eläinlääkäritäti oli tosi mukava täti, mutta se piikki kyllä sattu.  Mun tartti ihan kiljasta kun se kirpas. Eikä yhtään auttanu, että se täti oli kyllä etukäteen varottanu siitä sattumisesta. Toi nappula ei tainnu ees huamata sitä pistosta kun sillä on se super paksu nahka. Ja sitäpaitti se on lihonukkin, vaikka se kyllä tiärettiinkin jo etukäteen. Sille näytti vaaka 10,9 kiloo ja mulle jo vakilukemat 7,3 kiloo. Ei se lääkäritäti tosta karvaläjästä mitään lihomista huamannu, mutta äippä on huamannu. Puali kiloo siitä pitäs kuulemma saara laihrutettua pois sano äippä. Siinä sitä onkin urakkaa. Onnee vaan yritykselle. 
Se täti anto tolle karvaläjälle jotain lääkerasvaaki ja käski kiatoo pumpulia ja sirettä päälle. Arvakkaas vaan kuinka siinä kävi? Se on jo joskus aikoja sitten vissiin kolonu toista etutassuansa ja eikä se oo parantunu ku se aina nualee sitä. Äippä on siihen kaikennäkösiä tököttejä koittanu laittaa, että se jättäis sen rauhaan, mutta huanolla menestyksellä. Eilen illalla kun ne sitte iskän kans rasvas ja paketoitti sen tassun niin iskä katto kellosta aikaa ja se oli vajaa minuutti kun se oli repiny sen käärön pois.  Ja sen siteen piti apteekin serän mukaan olla senverran pahan makusta, että sitä ei tee miäli syärä.
Että semmosia tällä kertaa. Tässä viä uunituareet kuvat meitistä. Mun komeuresta.

Ja ton nappulan karvoista.